Runot, laulu, dramatiikantaju ja heittäytyminen yhdistää Kaupungin Naisten sopraanoja. Me seisomme toistemme tukena laulussa ja elämässä. Meidän laulumme on välillä salainen polku, joskus hulluuden hetkellä parvekkeelta alas heitetty joulukuusi tai postiluukusta työnnetty nakki. Meidän laulumme on aina osa meitä itseä ja sen haluamme näyttää myös teille. Me pidämme tulesta, emmekä me välitä, jos se savuttaa.

Elina, Kristina, Paloma, Irja ja Silja